Lyhin reitti ei ole aina turvallinen autoilijalle

Autoillessa pohjoisessa ymmärrettävästi halutaan välttää suuria valtateitä maisemien vuoksi, mutta pienemmät tiet kuitenkin tuovat oman haasteen autoilijoille.

Talvisin metsäautoteillä ei ole kunnossapitoa ja ilman nelivetoa jumiin jäämisen riski alkaa olla hyvin suuri. Kesäisin taas sora rikkoo herkästi renkaita. Aina ei kannata luottaa sokeasti navigointisovelluksen.

Google Maps ja muut navigointisovellukset ohjaavat herkästi autoilijan lyhintä reittiä pitkin haluttuun kohteeseen. Kokosimme juttuun ammattilaisten suositukset siihen, mitä tieosuuksia Pohjoisessa kannattaa välttää tai ainakin noudattaa erityistä varovaisuutta näillä matkatessa.

Julkaistu 22.3.2022 osoitteessa falck.fi

Julma-Ölkyntie, Kuusamo

Hossan kansallispuisto perustettiin vuonna 2017 ja sitä myötä kävijämäärät ovat nousseet. Kansallispuistoon menee useita teitä, joista yksi on Julma-Ölkyntie. Tällä tiellä on 8 kilometrin mittainen osuus, jossa tien pinta on isoa mursketta. joka rikkoo renkaita kovalla tahdilla. Parhaimmillaan autoja haetaan tältä tieosuudelta viikon jokaisena päivänä. Tätä tietä ei välttämättä voi kiertää, mutta ennakoivalla ja rauhallisella ajotavalla mahdolliset ongelmat voi välttää.

Javaruksentie, Kemijärvi

Kun Kemijärveltä lähdetään kohti Sodankylää, navigointisovellus voi ehdottaa reittivalinnaksi Javaruksentietä. Tämä on kaikista lyhin reitti, mutta ei missään nimessä nopein. Tie on metsäautotie ja ainakaan lumien ollessa maassa, reittiä ei suositella valittavaksi.

Pomokairantie, Sodankylä

Matkatessa Kittilästä Saariselälle, joudut joko kiertämään Sodankylän tai Inarin kautta. Toisinaan navigointisovellus ehdottaa suorempaa reittivalintaa Pomokairan erämään lävitse. Tämä reittivalinta on syytä kiertää olit liikenteessä kesällä tai talvella.

Olemme niin tottuneita etelässä siihen, että puhelimet kuuluvat kaikkialla. Tältä reitiltä löytyy noin 15 kilometrin osuus, jossa ei ole kuuluvuutta lainkaan. Pahimmillaan asiakkaat ovat joutuneet kävelemään neppaskengissä yli 10 kilometriä lumihangessa, jotta ovat päässeet soittamaan apua.

P-paikat Ukonjärven rannalla

Useilla Pohjois-Suomen pysäköintipaikoilla ei ole talvikunnossapitoa. Tämä johtuu siitä, että levähdyspaikoilta tielle palaaminen on kinosten takia vaarallista. Onkin aina syytä tarkistaa parkkipaikalle mentäessä sen kunto, vaikka sitä ei olisi erikseen merkitty Ei talvikunnossapitoa -merkillä.

Revontulia metsästäessä halutaan usein päästä pois valosaasteesta. Ivalon ja Inarin välissä, Ukonjärven rannalla, on useita P-paikkoja, joita ei ylläpidetä talvisin. Näiltä parkkipaikoilta käydään usein kiskomassa lumeen jääneitä autoja takaisin tielle.

Me usein luotamme sokeasti teknisiin laitteisiin niin kauan, kunnes ne ensimmäistä kertaa pettävät. Kun seuraavan kerran mietit, että onkohan tämä tie ajettavassa kunnossa, niin jätä auto parkkiin ja käy jalan katsomassa tien kunnon ennen kuin valitset pienemmän tieosuuden reitille.