Suomalainen tekee usein itse yrittäessään säästää

22.11.2014

Suomalaiset turvautuvat muita pohjoismaalaisia useammin omatoimiapuun auto-ongelmissaan.

Suomessa alle 10 % autoilijoista käyttää vuosittain hinaus- tai tiepalveluapua. Pohjoismaiden johtavan hinaus- ja tiepalveluyrityksen Falckin operatiivisen johtajan Miika Leppäsen mukaan vastaava lukema on Ruotsissa 20 % ja Tanskassa jopa 45 %. Erilaiset autokannat eivät selitä eroa, sillä Ruotsissa apua tarvitaan uudemmasta autokannasta huolimatta kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Tanskassa on Suomea korkeamman autoveron vuoksi yhtä vanhoja autoja liikenteessä kuin meillä.

Koska ilmastolliset olosuhteet eivät Suomessa ole naapurimaita helpommat, täytyy eron selittyä omalla tekemisellä.

”Suomalaiset ovat perinteisesti turvautuneet ’tein itse ja säästin’ -mentaliteettiin, tai erilaiseen naapuri- tai muuhun vapaaehtoisapuun. Toki Suomessakin vuosittain avustettavat n. 220 000 ajoneuvoa muodostaisivat yhtenäisen jonon Hangosta Napapiirille, mutta suomalainen yrittää tulla sieltä omin neuvoin takaisin”, toteaa Leppänen.

Itse tekemisessä piilee omat riskinsä. ”Kyllä nykyautollekin voi apuvirtaa antaa, mutta valitettavan usein itse tekemisen seurauksena on kärähtänyttä elektroniikkaa, joka ei kestä virranannosta seurannutta virtapiikkiä. Pahimmillaan akun tai kaapeleiden oikosulusta voi seurata kipinöintiä ja tulipalo” Leppänen jatkaa.

Vararenkaan vaihto rikkoutuneen tilalle kuuluu toki kansalaistaitoihin, mutta pimeällä tiellä tummissa vaatteissa vaarantaa itsensä ja muut tielläliikkujat. ”Harvoin tien poskessa kyykkivällä autoilijalla näkee heijastinliiviä”, Leppänen harmittelee. Autojen varusteena oleva tunkki on tarkoitettu nimenomaan hätätilanteita varten, mutta usein samaa tunkkia on virheellisesti käytetty renkaiden kausivaihtojen yhteydessä, jolloin se saattaa pettää.

Auton hinaaminen köyden tai vaijerin varassa moottoritiellä on kielletty. Köyden perässä auton saa laillisesti siirtää moottoritieltä turvaan, jolloin moottoritieltä on poistuttava seuraavassa rampissa. Usein omatoimihinaaja ei tule ajatelleeksi, että hinattavasta autosta on ohjaus- ja jarrutehostimet pois käytöstä. Jos edellä ajava auto jarruttaa nopeasti, tehostimien puute tekee hinattavan auton pysäyttämisen vaikeammaksi.

Omatoimisuuden aiheuttamat riskit ovat usein turhia, sillä monessa tapauksessa vakuutusyhtiö maksaa hinauksen tai tiepalvelun ilman bonusmenetystä. Tilanteisiin joita vakuutus ei korvaa tai jos autossa ei ole autopalveluvakuutusta, on saatavissa lisäturvia autohuolloilta tai hinaus- ja tiepalveluja tarjoavilta yrityksiltä. ”Usein asiakkaamme harmittelevat, kun kuulevat, että omien käsien likaamiselta olisi säästynyt edullisella lisäturvalla” Leppänen toteaa.

Lisätietoja:

Miika Leppänen
Falck Hinaus- ja tiepalveluiden operatiivinen johtaja, etunimi.sukunimi@falck.fi

Suomalainen tekee usein itse yrittäessään säästää

Tee ostoksia turvallisesti

Palvelut

Tuotteet

Laadukasta palvelua